• Seuran ensimmäinen jäsenkirja.1932: Seuran ensimmäinen jäsenkirja.
  • Seuran perustamiskokous 27.12. Helsingissä Aleksanterinkatu 16.1932: Seuran perustamiskokous 27.12. Helsingissä Aleksanterinkatu 16.
  • Suomenmestariratajoukkue Åke (vas.) ja Nils Bergholm sekä Jules Jura.1933: Suomenmestariratajoukkue Åke (vas.) ja Nils Bergholm sekä Jules Jura.
  • Seuran ensimmäiset pyöräilijät Ruoholahden rannassa 31.7.1933: Seuran ensimmäiset pyöräilijät Ruoholahden rannassa 31.7.
  • Pyöräilyliiton mestaruuskisat Eläintarhan kentällä. 4 km:n finaalissa kärjessä Thor Porko (vas.) ja Nils Berghom. (HbI 15.7.1934)1934: Pyöräilyliiton mestaruuskisat Eläintarhan kentällä. 4 km:n finaalissa kärjessä Thor Porko (vas.) ja Nils Berghom. (HbI 15.7.1934)
  • Olgert Rusetsky (vas), Holger Wistbacka ja Holger Winqvist – yhteiseltä lempinimeltään 1935: Olgert Rusetsky (vas), Holger Wistbacka ja Holger Winqvist – yhteiseltä lempinimeltään "Djuran" Eläintarhan kentällä 30.5.
  • Holger Winqvist oli seuramme ensimmäinen pyöräilijä, joka kilpaili maajoukkueessa toisessa maassa.1936: Holger Winqvist oli seuramme ensimmäinen pyöräilijä, joka kilpaili maajoukkueessa toisessa maassa.
  • Holger Winqvist valittiin vuoden SFI­-pyöräilijäksi. Hän oli myös mukana Kööpenhaminan MM-kilpailuissa.1937: Holger Winqvist valittiin vuoden SFI­-pyöräilijäksi. Hän oli myös mukana Kööpenhaminan MM-kilpailuissa.
  • Kärki on saapunut Myllymäenajossa Eläintarhan urheilukentälle yhden kier­roksen jälkeen.1938: Kärki on saapunut Myllymäenajossa Eläintarhan urheilukentälle yhden kier­roksen jälkeen.
  • Seuran pyöräilijät ovat 30.4. kokoontuneet yhteiskuvaan.1939: Seuran pyöräilijät ovat 30.4. kokoontuneet yhteiskuvaan.
  • Helsingin velodromin rakennustyöt olivat keväällä 1939 edenneet jo pitkälle. Taustalla Käpylän ravirataa.1939: Helsingin velodromin rakennustyöt olivat keväällä 1939 edenneet jo pitkälle. Taustalla Käpylän ravirataa.
  • Olgert Rusetsky ja Birger Ostrow astuttuaan armeijan palvelukseen.1940: Olgert Rusetsky ja Birger Ostrow astuttuaan armeijan palvelukseen.
  • Maamme ehkä sen hetken parhain pyöräilijä Nils Riuttanen kaatui jatkosodan alkumetreillä.1941: Maamme ehkä sen hetken parhain pyöräilijä Nils Riuttanen kaatui jatkosodan alkumetreillä.
  • Svea Såltin ja Ville Pyykkönen. Villen ensimmäinen loma sodasta.1942: Svea Såltin ja Ville Pyykkönen. Villen ensimmäinen loma sodasta.
  • Sven Hilden voitti maantieajon suomenmestaruuden.1943: Sven Hilden voitti maantieajon suomenmestaruuden.
  • Pro Patria 1939–1944.1944: Pro Patria 1939–1944.
  • Tammisaaren ajot 18.7., tiukkaa nousua kovalla helteellä (huomaa pikkupojat virvoittavine ämpäreineen).1945: Tammisaaren ajot 18.7., tiukkaa nousua kovalla helteellä (huomaa pikkupojat virvoittavine ämpäreineen).
  • Seuran pyöräilijät ovat kokoontuneet Paul Backmanin (oik.) johdolla Eläintarhan kentälle ennen Tammisaaren ajoja.1946: Seuran pyöräilijät ovat kokoontuneet Paul Backmanin (oik.) johdolla Eläintarhan kentälle ennen Tammisaaren ajoja.
  • Erik Koivisto, Paul Bacman ja Ville Lätti voitettuaan suomenmestaruuden Tampereella 4.8. 150 km:n matkalla ajalla 13:54:48,7.1946: Erik Koivisto, Paul Bacman ja Ville Lätti voitettuaan suomenmestaruuden Tampereella 4.8. 150 km:n matkalla ajalla 13:54:48,7.
  • Paul Backmanista tuli maantie­pyöräilyn suomenmestari.1946: Paul Backmanista tuli maantie­pyöräilyn suomenmestari.
  • Erik Koivisto oli tuttu nimi kansallis­ten kilpailujen palkintopallilla.1947: Erik Koivisto oli tuttu nimi kansallis­ten kilpailujen palkintopallilla.
  • Maantiejoukkuekilpailun suomenmestarit Karjaalla, Kalle Paula (vas.), Leo Berglund ja Erik Forsberg.1948: Maantiejoukkuekilpailun suomenmestarit Karjaalla, Kalle Paula (vas.), Leo Berglund ja Erik Forsberg.
  • Kilpailureissulle lähdössä.1948: Kilpailureissulle lähdössä.
  • SM- ja SE-joukkue Helsingin velodromilla voitokkaan 4 km joukkueajon jälkeen, aika 15:30,3. Vasemmalta Viljo Pyykkönen, Paul Backman, Vilho Lätti ja Aarre Vahtera.1949: SM- ja SE-joukkue Helsingin velodromilla voitokkaan 4 km joukkueajon jälkeen, aika 15:30,3. Vasemmalta Viljo Pyykkönen, Paul Backman, Vilho Lätti ja Aarre Vahtera.
  • Sodanjälkeistä maantietoimintaa Tammisaaren ajojen toisella etapilla: öljysoraa, sadetta ja jälleen sadetta.1949: Sodanjälkeistä maantietoimintaa Tammisaaren ajojen toisella etapilla: öljysoraa, sadetta ja jälleen sadetta.
  • Ratapyöräilyn SM ja 4 km:n joukkueajo. Kultaa toivat seuralle Jorma Achrén (vas.), Aarre Vahtera, Paul Backman ja Viljo Pyykkönen.1950: Ratapyöräilyn SM ja 4 km:n joukkueajo. Kultaa toivat seuralle Jorma Achrén (vas.), Aarre Vahtera, Paul Backman ja Viljo Pyykkönen.
  • Iloiset SM-ratajoukkueajon mestarit, Sivenin veljekset, Malmberg ja Vahtera.1951: Iloiset SM-ratajoukkueajon mestarit, Sivenin veljekset, Malmberg ja Vahtera.
  • Aulis Sivén polki SM-maantiellä pronssia sekä mestariksi SFI-maantieajossa.1952: Aulis Sivén polki SM-maantiellä pronssia sekä mestariksi SFI-maantieajossa.
  • Aatos (vas.) ja Aulis Sivén menestyivät mukavasti Ruotsin Värnamossa Kronloppetissa. Aulis oli neljäs ja Aatos kuudes.1953: Aatos (vas.) ja Aulis Sivén menestyivät mukavasti Ruotsin Värnamossa Kronloppetissa. Aulis oli neljäs ja Aatos kuudes.
  • Tammisaaren ajojen pakollinen viiden minuutin ruokailutauko Tammisaa­ressa ennen paluuta Helsinkiä kohti.1953: Tammisaaren ajojen pakollinen viiden minuutin ruokailutauko Tammisaa­ressa ennen paluuta Helsinkiä kohti.
  • Kolmannen SM-kultansa Anneli Peränne ajoi Hämeenlinnan urheilu­kentän hiilimurskalla, jolla ratkaistiin naisten 1954: Kolmannen SM-kultansa Anneli Peränne ajoi Hämeenlinnan urheilu­kentän hiilimurskalla, jolla ratkaistiin naisten "maantieajomestaruus".
  • Urban Malmberg tultuaan maaliin legendaarisessa Rauhanajossa.1955: Urban Malmberg tultuaan maaliin legendaarisessa Rauhanajossa.
  • Leo Löfman valittiin mukaan Kööpenhaminan MM-kilpailuihin, joissa hän kuitenkin valitettavasti joutui keskeyttämään.1956: Leo Löfman valittiin mukaan Kööpenhaminan MM-kilpailuihin, joissa hän kuitenkin valitettavasti joutui keskeyttämään.
  • Joukkueen ensimmäinen kiinnitys Hopeasauma-pokaaliin, Aatos Sivén (vas.), Leo Löfman ja Bror Westerberg.1957: Joukkueen ensimmäinen kiinnitys Hopeasauma-pokaaliin, Aatos Sivén (vas.), Leo Löfman ja Bror Westerberg.
  • Aatos Sivén voitti 1957: Aatos Sivén voitti "mustana hevosena" Porvoon ajon.
  • Seuran yhdeksän A/B-Iuokan pyöräilijää. Urban Malmberg (vas.), Stig Salomonsson, Bror Westerberg, Aulis Sivén, Henrik Rantanen, Leo Mielonen, Sven 1958: Seuran yhdeksän A/B-Iuokan pyöräilijää. Urban Malmberg (vas.), Stig Salomonsson, Bror Westerberg, Aulis Sivén, Henrik Rantanen, Leo Mielonen, Sven "Ola" Rönnholm, Aatos Sivén ja Leo Löfman.
  • Leo Löfman (vas.), Urban Malmberg, Sven 1959: Leo Löfman (vas.), Urban Malmberg, Sven "Ola" Rönnholm, Bror Westerberg, Anders Pihlflyckt ja Stig Salomonsson.
  • Leo 1960: Leo "Löffe" Löfman (vas) ja Sven "Ola" Rönnholm pitivät edelleen oransseja värejä hyvin esillä kansal­lisissa kilpailuissa, vaikkakaan eivät nousseet palkintopallille yhtä usein kuin edellisinä kausina.
  • Puheenjohtaja Sven Lillqvist laatii harjoitusohjelmaa pyöräilijöiden kanssa. Takana vas. Leo Löfman ja Birger Ostrow. Edessä vas. Bror Westerberg, Ola Rönnholm, Sven Lillqvist, Stig Salomonsson ja Urban Malmberg.1961: Puheenjohtaja Sven Lillqvist laatii harjoitusohjelmaa pyöräilijöiden kanssa. Takana vas. Leo Löfman ja Birger Ostrow. Edessä vas. Bror Westerberg, Ola Rönnholm, Sven Lillqvist, Stig Salomonsson ja Urban Malmberg.
  • Lähtö on juuri tapahtunut SFI:n 50-vuotisjuhlakilpailussa. Ryhmää vetää Urban Malmberg.1962: Lähtö on juuri tapahtunut SFI:n 50-vuotisjuhlakilpailussa. Ryhmää vetää Urban Malmberg.
  • Joulujuhlissa oli tunnelma korkealla mm. esiintymässä olleen espoolaisen kitaraduon ansiosta.1963: Joulujuhlissa oli tunnelma korkealla mm. esiintymässä olleen espoolaisen kitaraduon ansiosta.
  • Palopäällikkö Walter Bergströmin perinteet vuodelta 1932 jatkuivat, kuten ku­vasta näkyy, 1940-, 50-, 60- ja 1970-luvuilla; nopeita ja vahvoja miehiä.1964: Palopäällikkö Walter Bergströmin perinteet vuodelta 1932 jatkuivat, kuten ku­vasta näkyy, 1940-, 50-, 60- ja 1970-luvuilla; nopeita ja vahvoja miehiä.
  • Pentti Yliselä SM-ajossa. Takana 150 km ja vain 30 km jäljellä. Ajosta tuli vahva ensiesiintyminen, vaikka Pentti ei aivan kärkikymmenikön vauhdissa pysynytkään.1965: Pentti Yliselä SM-ajossa. Takana 150 km ja vain 30 km jäljellä. Ajosta tuli vahva ensiesiintyminen, vaikka Pentti ei aivan kärkikymmenikön vauhdissa pysynytkään.
  • Pyöräilijöitä Solvallan leirillä.1966: Pyöräilijöitä Solvallan leirillä.
  • 1967: "Vanhat konkarit" koolla miettimässä seuran pyöräilytulevaisuutta.
  • Rata-SM-kilpailut järjestettiin ensimmäistä kertaa Tampereella, mutta seuramme ei lähettänyt sinne yhtään edustajaa. Helsingin velodromi sen sijaan oli ahkerassa käytössä.1968: Rata-SM-kilpailut järjestettiin ensimmäistä kertaa Tampereella, mutta seuramme ei lähettänyt sinne yhtään edustajaa. Helsingin velodromi sen sijaan oli ahkerassa käytössä.
  • Urban Malmberg (vas.) ja Björn Palm olivat vahva pari seuran toiminnan pyörittämisessä.1969: Urban Malmberg (vas.) ja Björn Palm olivat vahva pari seuran toiminnan pyörittämisessä.
  • Kauniaisten kasvatti Bror 1970: Kauniaisten kasvatti Bror "Brosa" Westerberg palautti seuran SM-mital­ivauhtiin yli kymmenen vuoden tauon jälkeen tuomalla hopeaa.
  • Seura järjesti myös harrastepyöräi­lytapahtumia. Ensimmäinen kuntotap­ahtuma Kauniaisissa oli 50 km pituinen Veikkolan kierros. Etualalla Erik Pihkala.1971: Seura järjesti myös harrastepyöräi­lytapahtumia. Ensimmäinen kuntotap­ahtuma Kauniaisissa oli 50 km pituinen Veikkolan kierros. Etualalla Erik Pihkala.
  • Kokous seuran kerhohuoneella.1972: Kokous seuran kerhohuoneella.
  • Kauhajoen SM-hopeajoukkue Matti Sivonen (vas), Bror Westerberg ja Keijo Savolainen.1973: Kauhajoen SM-hopeajoukkue Matti Sivonen (vas), Bror Westerberg ja Keijo Savolainen.
  • Kirsti Pyykkönen otti SM-pronssia naisten 3 km:n takaa-ajossa.1974: Kirsti Pyykkönen otti SM-pronssia naisten 3 km:n takaa-ajossa.
  • Risto Holmsten lähdössä 1 km aika-ajoon Helsingin velodromilla, josta kotiinviemisinä oli SM-pronssia.1975: Risto Holmsten lähdössä 1 km aika-ajoon Helsingin velodromilla, josta kotiinviemisinä oli SM-pronssia.
  • Seuran ensimmäiset sponsoritekstein varustetut ajopaidat näkivät päivänvalon, kun BASF lähti tukemaan seuraamme.1976: Seuran ensimmäiset sponsoritekstein varustetut ajopaidat näkivät päivänvalon, kun BASF lähti tukemaan seuraamme.
  • PM-kilpailut Kööpenhaminassa, Agnete Asplund I (Ruotsi), Pirjo ''Pia'' Pyykkönen II (oik.) ja May-Britt Nielsen III (Norja) 45 km:n matkalla kaikilla sama aika 1:11:29.1977: PM-kilpailut Kööpenhaminassa, Agnete Asplund I (Ruotsi), Pirjo ''Pia'' Pyykkönen II (oik.) ja May-Britt Nielsen III (Norja) 45 km:n matkalla kaikilla sama aika 1:11:29.
  • Matti Sivoselle tarjottiin mah­dollisuus päästä polkemaan rahaa Euroopan kisoihin, mutta tilaisuus jäi hyödyntämättä .1977: Matti Sivoselle tarjottiin mah­dollisuus päästä polkemaan rahaa Euroopan kisoihin, mutta tilaisuus jäi hyödyntämättä .
  • Naisten 50 km:n SM-mestarijoukkue Hyvinkäällä, luistelijana paremmin tunnettu Virve Mäkelä (kesk.) sekä Kirsti (vas.) ja Pirjo Pyykkönen.1977: Naisten 50 km:n SM-mestarijoukkue Hyvinkäällä, luistelijana paremmin tunnettu Virve Mäkelä (kesk.) sekä Kirsti (vas.) ja Pirjo Pyykkönen.
  • Pyörä-68:n 10-vuotisjuhla-ajot uudella kortteliradalla. Pääsarjan voitti Hyvinkään Pontevan Jarmo Sorsa (keskellä), kakkoseksi kirii IK-32:n Keijo Savolainen (oik.). Voittajan takana IK-32:n Matti Sivonen.1978: Pyörä-68:n 10-vuotisjuhla-ajot uudella kortteliradalla. Pääsarjan voitti Hyvinkään Pontevan Jarmo Sorsa (keskellä), kakkoseksi kirii IK-32:n Keijo Savolainen (oik.). Voittajan takana IK-32:n Matti Sivonen.
  • Pentti Balk polki hopealle SM-pisteajossa.1979: Pentti Balk polki hopealle SM-pisteajossa.
  • Ylpeä isä Ville Pyykkönen tyttäriensä Kirstin (vas) ja Pian kanssa.1979: Ylpeä isä Ville Pyykkönen tyttäriensä Kirstin (vas) ja Pian kanssa.
  • SM-ratajoukkueajon hopeamitalistit Raimo 1980: SM-ratajoukkueajon hopeamitalistit Raimo "Raikka" Nieminen (vas.), Matti "Masa" Sivonen, Harri Hiipakka ja Pentti "Pena" Balk, keskellä Kirsti Pyykkönen, palkittuina seuran joulujuhlissa.
  • Pirjo Pyykkönen rajun kirin jälkeen SM-maantieajon voittajana Turussa.1981: Pirjo Pyykkönen rajun kirin jälkeen SM-maantieajon voittajana Turussa.
  • Maantie SM-ajot Hyvinkäällä, kuvassa kärjessä Pentti Balk (IK-32), keskellä Tampereen sisun Jukka Nikkilä ja vasemmassa laidassa Ossi Heiska (IK-32).1982: Maantie SM-ajot Hyvinkäällä, kuvassa kärjessä Pentti Balk (IK-32), keskellä Tampereen sisun Jukka Nikkilä ja vasemmassa laidassa Ossi Heiska (IK-32).
  • Rauni Pussi (vas.) ja Pirjo Pyykkönen lähdössä junalla SM-kisaan Kiiminkiin.1983: Rauni Pussi (vas.) ja Pirjo Pyykkönen lähdössä junalla SM-kisaan Kiiminkiin.
  • SVUL:n Helsingin Piirin mestaruuskilpailu joukkueajossa, lähtöpaikkana Jokivarren Esso. Osa pyöräilijöistä ei vaivautunut kiinnittämään CRC-sponsorilogoja ja näin sopimus jäi yksivuotiseksi.1984: SVUL:n Helsingin Piirin mestaruuskilpailu joukkueajossa, lähtöpaikkana Jokivarren Esso. Osa pyöräilijöistä ei vaivautunut kiinnittämään CRC-sponsorilogoja ja näin sopimus jäi yksivuotiseksi.
  • Urho Sirenin ja Ville Pyykkösen panos seuran hyväksi on ollut todella merkittävä.1985: Urho Sirenin ja Ville Pyykkösen panos seuran hyväksi on ollut todella merkittävä.
  • Naisten loistosaavutus PM-maantieajoissa: Tea Vikstedt-Nyman, HTL hopeaa ja Rauni Pussi pronssia.1986: Naisten loistosaavutus PM-maantieajoissa: Tea Vikstedt-Nyman, HTL hopeaa ja Rauni Pussi pronssia.
  • Seurallemme luovutettiin SFI-viiri, kuvassa Björn Palm (vas.), Anders Pihlflyckt ja Raimo Hyväri.1987: Seurallemme luovutettiin SFI-viiri, kuvassa Björn Palm (vas.), Anders Pihlflyckt ja Raimo Hyväri.
  • Joukkueajon suomenmestarit Rauni Suomela (vas.) ja Heidi Miikkulainen.1988: Joukkueajon suomenmestarit Rauni Suomela (vas.) ja Heidi Miikkulainen.
  • Vuoden junioritiimikuva. Espoontorin Aave-foto lähti tukemaan seuran ju­nioritoimintaa ja kaikki juniorit saivat harjoituspaidat (kisat toki ajettiin oransseissa paidoissa).1989: Vuoden junioritiimikuva. Espoontorin Aave-foto lähti tukemaan seuran ju­nioritoimintaa ja kaikki juniorit saivat harjoituspaidat (kisat toki ajettiin oransseissa paidoissa).
  • 1990: "Eri vuosikymmenien huiput" Bror "Brosa" Westerberg (vas.), Matti "Masa" Sivonen ja Pasi Ahlroos.
  • Sami Ojalainen (edessä) ja Jussi Laurikainen muodostivat uuden ”MTB-sukupolven” seuraamme.1991: Sami Ojalainen (edessä) ja Jussi Laurikainen muodostivat uuden ”MTB-sukupolven” seuraamme.
  • Anders Pihlflyckt (vas.), Birger Ostrow ja Curt Åhl seuran 60-vuotisjuhlissa. Ostrowin käsissä hänen muistiinpanonsa seuran historiasta.1992: Anders Pihlflyckt (vas.), Birger Ostrow ja Curt Åhl seuran 60-vuotisjuhlissa. Ostrowin käsissä hänen muistiinpanonsa seuran historiasta.
  • Juha Sameri pyöritti ansiokkaasti Masalan koulun ja Kirkkonummen kunnan maastopyöräilymestaruus­kilpailuja. 1993: Juha Sameri pyöritti ansiokkaasti Masalan koulun ja Kirkkonummen kunnan maastopyöräilymestaruus­kilpailuja.
  • Oscar Stenström keräsi ison pinon SM-mitaleita kesän aikana ajaen maantiellä, radalla ja maastossa.1994: Oscar Stenström keräsi ison pinon SM-mitaleita kesän aikana ajaen maantiellä, radalla ja maastossa.
  • Vuoden 1995 virallinen ryhmäkuva.1995: Vuoden 1995 virallinen ryhmäkuva.
  • Sari Tamminen haastattelee Matti Lehikoista Espoontorin ympäriajon jälkeen. Jouni Levo seuraa vierestä serkkunsa antamaa haastattelua.1996: Sari Tamminen haastattelee Matti Lehikoista Espoontorin ympäriajon jälkeen. Jouni Levo seuraa vierestä serkkunsa antamaa haastattelua.
  • Suomen Pyöräilyunionin syyskokous. Seurallemme myönnettiin tittelit vuoden junioriseura ja vuoden pyöräilyseura. Lisäksi Pasi Ahlroosille myönnettiin vuoden valmentaja -tunnustus.1997: Suomen Pyöräilyunionin syyskokous. Seurallemme myönnettiin tittelit vuoden junioriseura ja vuoden pyöräilyseura. Lisäksi Pasi Ahlroosille myönnettiin vuoden valmentaja -tunnustus.
  • Pasi Ahlroos nappaa ensimmäisen suomenmestaruutensa. Cyclocross-kilpailu järjestettiin Veikkolassa.1997: Pasi Ahlroos nappaa ensimmäisen suomenmestaruutensa. Cyclocross-kilpailu järjestettiin Veikkolassa.
  • Sirpa Kouko, Katja Pakarinen ja Marina Rantanen polkivat naisten joukkueajon suomenmestareiksi Järvenpäässä.1998: Sirpa Kouko, Katja Pakarinen ja Marina Rantanen polkivat naisten joukkueajon suomenmestareiksi Järvenpäässä.
  • 1999 likoolainen team. Sirpa Kouko (vas. takana), Juha Aintila, Pasi Ahlroos, Jouni Saarikko, Mika Kannisto (vas. edessä), Matti Penttinen, Antti Kosonen ja Aleksi Hoffman.1999: 1999 likoolainen team. Sirpa Kouko (vas. takana), Juha Aintila, Pasi Ahlroos, Jouni Saarikko, Mika Kannisto (vas. edessä), Matti Penttinen, Antti Kosonen ja Aleksi Hoffman.
  • Seuran puheenjohtaja Anders Pihlflyckt onnittelee Sirpa Koukoa maantieajon suomenmestaruudesta.2000: Seuran puheenjohtaja Anders Pihlflyckt onnittelee Sirpa Koukoa maantieajon suomenmestaruudesta.
  • Vuoden 2000 virallinen ryhmäkuva. Seurassa ajoi yhteensä 106 lisenssikuskia.2000: Vuoden 2000 virallinen ryhmäkuva. Seurassa ajoi yhteensä 106 lisenssikuskia.
  • Matti Lehikoinen voitti DH:ssa juniorien (M18) euroopanmestaruuden Italian Livignossa pidetyssä kilpailussa.2001: Matti Lehikoinen voitti DH:ssa juniorien (M18) euroopanmestaruuden Italian Livignossa pidetyssä kilpailussa.
  • Pyöräilystä iloitsevat Mariko Sero (vas.), Laura Lilja ja Bianca Sero.2001: Pyöräilystä iloitsevat Mariko Sero (vas.), Laura Lilja ja Bianca Sero.
  • Pasi Ahlroos voitti miesten elite-luokan maantiecupin.2002: Pasi Ahlroos voitti miesten elite-luokan maantiecupin.
  • Maailmanmestaruuskilpailuissa Pasi Ahlroos polki hopealle. Mitali oli maamme ensimmäinen MM-mitali aika-ajossa kaikki luokat huomioiden.2003: Maailmanmestaruuskilpailuissa Pasi Ahlroos polki hopealle. Mitali oli maamme ensimmäinen MM-mitali aika-ajossa kaikki luokat huomioiden.
  • Janne Hänninen (takana) yritti laittaa Samu Laineelle (TVC) kampoihin SM-eräajossa, mutta tyytyminen oli jälleen kerran hopeamitaliin.2003: Janne Hänninen (takana) yritti laittaa Samu Laineelle (TVC) kampoihin SM-eräajossa, mutta tyytyminen oli jälleen kerran hopeamitaliin.
  • Marko Törmänen taisteli ensimmäiseksi henkilökohtaiseksi SM-mitalikseen cyclocross-hopeaa.2004: Marko Törmänen taisteli ensimmäiseksi henkilökohtaiseksi SM-mitalikseen cyclocross-hopeaa.
  • IK-32:n pronssille polkenut joukkue: Ahlroos, Aaltio, Meriläinen ja Törmänen.2005: IK-32:n pronssille polkenut joukkue: Ahlroos, Aaltio, Meriläinen ja Törmänen.
  • SM/ISM-MTB XCO ratkottiin Kouvolan Mielakan laskettelukeskuksen ympäristössä. Viisi oranssia ajuria pääsi pokkaamaan mitalit.2006: SM/ISM-MTB XCO ratkottiin Kouvolan Mielakan laskettelukeskuksen ympäristössä. Viisi oranssia ajuria pääsi pokkaamaan mitalit.
  • Etelän leirillä ehtii pyörittää muutakin kuin kampea: Heini Laura ja Jonna karusellissa Playa del Inglesissa palautumassa SFI-leirin harjoitusten lomassa.2007: Etelän leirillä ehtii pyörittää muutakin kuin kampea: Heini Laura ja Jonna karusellissa Playa del Inglesissa palautumassa SFI-leirin harjoitusten lomassa.
  • Focus Ladies oli maamme ensimmäinen virallinen naispyöräilyteami, jos ei oteta mukaan 2000-luvun alkupuolella ollutta Let´s Go -ammattilaistallia.2008: Focus Ladies oli maamme ensimmäinen virallinen naispyöräilyteami, jos ei oteta mukaan 2000-luvun alkupuolella ollutta Let´s Go -ammattilaistallia.
  • Heljä Korhonen toi seuramme naisten kautta aikojen ensimmäisen kortteliajon Suomen mestaruuden.2008: Heljä Korhonen toi seuramme naisten kautta aikojen ensimmäisen kortteliajon Suomen mestaruuden.
  • FL-teamin tytöt vielä kevättalvella sopuisasti yhdessä treenaamassa koko jengi. Myöhemmin kaudella teami ”jakaantui kahteen eri leiriin” erilaisten erimielisyyksien takia.2009: FL-teamin tytöt vielä kevättalvella sopuisasti yhdessä treenaamassa koko jengi. Myöhemmin kaudella teami ”jakaantui kahteen eri leiriin” erilaisten erimielisyyksien takia.
  • Seuran naiset ylsi uskomattomaan yli seitsemän minuutin murskavoittoon SM-joukkuekilpailussa.2010: Seuran naiset ylsi uskomattomaan yli seitsemän minuutin murskavoittoon SM-joukkuekilpailussa.
  • Kauden päättäjäisissä (pikkujoulut) oli taas kerran hyvännäköinen palkintopöytä.2011: Kauden päättäjäisissä (pikkujoulut) oli taas kerran hyvännäköinen palkintopöytä.
  • Riikka Pynnönen ajamassa soolona Euroopan mestariksi N30-luokan maantieajossa. Riikka saavutti myös EM-pronssia saman luokan aika-ajossa. Kilpailut käytiin Tsekeissä.2012: Riikka Pynnönen ajamassa soolona Euroopan mestariksi N30-luokan maantieajossa. Riikka saavutti myös EM-pronssia saman luokan aika-ajossa. Kilpailut käytiin Tsekeissä.
  • SM-paritempon palkintojenjaon jälkeen otettu kuva tuplamestaruuden tuoneista ajajista. Vasemmalta Riikka Pynnönen, Laura Lilja, Emma Sten ja Anna Lindström.2012: SM-paritempon palkintojenjaon jälkeen otettu kuva tuplamestaruuden tuoneista ajajista. Vasemmalta Riikka Pynnönen, Laura Lilja, Emma Sten ja Anna Lindström.
  • Björn Palm on toiminut neljäkymmentä vuotta SFI-cykelrådetin sihteerinä. SFI:n 100-vuotisjuhlissa Helsingin Kalastajatorpalla hänet palkittiin SFI:n ansioristillä.2012: Björn Palm on toiminut neljäkymmentä vuotta SFI-cykelrådetin sihteerinä. SFI:n 100-vuotisjuhlissa Helsingin Kalastajatorpalla hänet palkittiin SFI:n ansioristillä.
  • Seuran 80-vuotista taivalta juhlistava logo.2012: Seuran 80-vuotista taivalta juhlistava logo.

IK-32 80 vuotta
1932–2012

Idrottsklubben-32 on pyöräillyt pääkaupunki-
seudulla jo vuodesta 1932. Juhlan kunniaksi olemme koonneet oheisen valokuvapaketin, jossa käymme läpi seuran pitkää historiaa.

Historia

IK-32 perustettiin 27. joulukuuta 1932. Nykyään seura on puhtaasti pyöräilyseura, mutta 30-luvulla oli yleisurheilu numero yksi. Muita lajeja olivat kesällä voimistelu ja suunnistus, talvella hiihto ja jääpallo, myöhemmin myös painonnosto ja koripallo.

Pyöräily oli ennen sotia Suomessa nuori urheilulaji. Kalusto ei varmasti ollut aivan viimeistä huutoa, enimmäkseen vaihteettomia pyöriä jalkajarrulla varustettuna. ”Pässinsarvet” ohjaustankona kyllä jo oli, ja varvaskoukut oli omaksuttu Euroopan pyöräilykulttuurimaista. Takavaihtaja rataspakkoineen oli keksitty Italiassa 20-luvulla, mutta tällaisia moderneja hitech-laitteita tuskin montaa maahamme saatiin seuramme alkuvuosikymmeninä.

Intoa tarvittiin sitäkin enemmän, sillä sen aikaiset kilpapyöräilijät ajoivat sekä maarataa, että maantiekisoja sorapintaisilla teillä. Sota-aika katkaisi useat rauhanajan toimet ja harrastukset. Kilpailutoiminta oli sodan aikana vähäistä ja lähinnä sotaväen organisoimaa. Paitsi sotaan osallistuneiden menetetty nuoruus ja terveys, oli traagista seuran kannalta sen eräiden jäsenten kaatuminen sodassa. Jälleenrakennus- ja sotakorvaustyöt vaativat kovaa työpanosta kansalaisilta, ja piti olla todella tarmokas jaksaakseen vielä harrastaa urheilua.

Ripeästi lähti kuitenkin yleisurheilu ja pyöräily käyntiin heti sodan päätyttyä. Kalustoa alettiin saada pulasta ja toimitusvaikeuksista huolimatta pikkuhiljaa maahan. Pyörät olivat jo käsikäyttöisillä jarruilla varustettuja vaihdepyöriä. Erikoisuutena olivat alumiiniset juomapullot ohjaustangon edessä. Kotimaisten kisojen lisäksi piipahdettiin peräti ulkomailla kisailemassa, tarkoittaen lähinnä kilpailukosketuksia Ruotsiin.

50-luku toi mukanaan olympialaiset, tarkka vuosi oli 1952. Silloin saatiin jo vuoden 1940 olympialaisia varten Käpylään rakennettu velodromi aiottuun käyttöönsä. Se on tänäkin päivänä ahkerassa käytössä kesäisin, mutta kattamattomana talvella pyöräilijöiden kannalta hyödytön ja säiden armoilla. Suomen menestys näissä omissa olympialaisissa yleisurheilussa ja pyöräilyssä oli heikko. Seura hyötyi kuitenkin kisoista siten, että se sai muutamat Tunturi-pyörän olympialaisia varten tekemät kilpapyörät.

Seuran toimintaa tukemaan perustettiin 1954 Garanti Förening joka tänä päivänä tunnetaan Senior Gillet -nimellä. Tällä vuosikymmenellä oli myös painonnostoharrastus menestyksellistä seurassa. Kaiken kaikkiaan IK-32:lla oli menestystä kansallisesti yleisurheilussa ja vahva panos pyöräilyssä 40-luvulla. Yleisurheilu kukoisti vielä 60-luvulla, mutta IK-32 alkoi muuttua enemmän ja enemmän pyöräilyseuraksi ja 70-luvun lopusta lähtien IK-32 on ollut vain pyöräilyseura. Pyöräilyssä hyvä menestys jatkui 70-luvulta aina 80-luvulle, kun 60-luku oli todella heikko. 80-luvulla seuran menestyksestä vastasivat lähinnä voitokkaat naispyöräilijät ja SM-kultaakin voittaneet juniorit.

90-luvulla IK-32 satsasi voimakkaasti profiilin nostoon. Seura panosti valmennukseen ja junioritoimintaan. Juniorivalmennuksesta vastasi kansallisella tasolla kärkipaikoilla vuosikymmenet ajanut Pasi Ahlroos. Pitkän päivätyön puheenjohtajana teki Anders Pihlflyckt. Näistä hänen yli 30 vuodestaan IK-32:n hyväksi saamme olla kiitollisia. Merkittävän panoksen seuran eteen antoi myös Viljo Pyykkönen, ensin 40- ja 50-luvulla ajurina, ja sen jälkeen useita vuosikymmeniä aktiivisena seuran jäsenenä ja kilpailujen järjestäjänä. Jokainen kuitenkin ymmärtää, ettei seura toimi pelkästään kolmen ihmisen voimin. Seuran voimavara on myös aktiivisissa jäsenissä ja omaa aikaansa uhraavissa junioreiden vanhemmissa. Tulosta syntyikin ja junioreiden ”kultainen kampi” -kilpailussa IK-32 oli maamme kärkeä vuodesta 1997 lähtien vuoteen 2003 asti.

2000/2010-lukujen vaihteessa IK-32 alkoi panostaa erityisesti naispyöräilyn profiilin kohottamiseen maassamme. Vuonna 2008 IK-32 perusti naispyöräilijöilleen Focus Ladies -seuratiimin, yhteistyössä Bikeboard Center Oy:n kanssa. Tiimin edustajat saavuttivatkin heti menestystä SM-tason kultamitalien muodossa. Naisten menestys on ollut vahvaa tähän päivään saakka. Miesten puolella nykyinen vuosikymmen on tuonut muutaman SM-joukkuemitalin, mutta henkilökohtainen menestys on vielä antanut odottaa. Viimeisinä vuosina seura on pyrkinyt vahvasti näkymään ratapyöräilyssä, jonne on tehty mm. isot välinepanostukset eri luokkiin.

Seuran jäsenmäärä on nykyisellään noin kaksisataa ja lisenssiajureiden määrä on vaihdellut 30:stä jopa yli 100:aan ajajaan (2000-luvun alku) ollen nykyisin vajaa 60. IK-32 voitti Pyöräilyunionin toimintapistekilpailun joka vuosi 1997–2003. Vuosina 2004–2015 sijoitus on pysynyt kymmenen parhaan joukossa, kuten myös sijoitus SM/ISM-mitalitaulukossa 2000- ja 2010-luvulla.

Seurassa ilmestyi vuosina 1993–1967 jäsenlehti nimeltään Trettiotvåan. Parikymmentä vuotta myöhemmin julkaistiin kerran vuodessa ns. vuosijulkaisu (1987–1993). Vuonna 1994 Iikoolainen-jäsenlehti alkoi ilmestyä ja sitä on jäsenistön iloksi tehty tähän päviään mennessä jo toistasataa eri numeroa. Se on tärkeä informaatiokanava sekä mielipidefoorumi, johon jäsenet voivat kirjoittaa esim. valmennukseen liittyvistä asioista sekä leiri- ja kilpailumatkoistaan. Seuran omat nettisivut palvelevat myös monipuolisesti, niin jäsenistöä kuin muitakin seuran toiminnasta kiinnostuneita.

Seura perustettiin Helsingissä 1932 ja aina vuoteen 2004 Helsinki oli IK:32:n kotipaikka. Vuosi 2005 toi mukanaan uusia tuulia kotipaikan vaihtuessa Espooksi. Espoolaiset muodostavat suurimman jäsenistöryhmän nykyisin vaikka jäseniä tulee myös muualta pääkaupunkiseudulta. Tavoitteena on seuran perinteiden vaaliminen ja pysyminen yhtenä Suomen johtavista pyöräilyseuroista. Pyrkimyksenä on laadukkaiden yhteisharjoituksien kautta antaa jäsenille edellytykset menestymiseen eri pyöräilylajien kilpailuissa. Tämä IK-32:n voimakas panos olkoon osana sitä suotavaa kehitystä, että pyöräily nousisi sille kuuluvaan arvoon vaativana urheilulajina Suomessa.

Alkuperäinen teksti: Lasse Riikonen (2008), jota ovat muokanneet Jari Kulmala (2012) ja Pasi Ahlroos (2016)