Idrottsklubben-32:ssa vahvat naispyöräilyperinteet

Anneli Peränne kolmesti peräkkäin maantieajon Suomen mestariksi

IK-32 on nimensä mukaisesti perustettu vuonna 1932. Alun perin seura oli helsinkiläinen, mutta 2000-luvulla virallisesti espoolaistui. Seuran alkuvuosina naispyöräily ei ollut maassamme kovinkaan yleistä. Ensimmäisen kerran naisten Suomen mestaruuksista ajettiinkin vasta vuonna 1950. Tänä samana vuonna seuramme miespyöräilijät olivat maantiellä tutustuneet lupaavaan nuoreen naispyöräilijään nimeltään Anneli Peränne. Vasta parin vuoden päästä hänet lopulta saatiin houkuteltua siirtymään lenkkiporukoista myös kilpailuradoille. Anneli ylitti kaikki ennakko-odotukset ja ajoi kolmena vuonna perättäin (1952–54) naisten maantieajon Suomen mestariksi. Annelin kilpailu-ura jäi kohtalaisen lyhyeksi, koska motivoituminen jatkamaan oli hankalaa, sillä maassamme järjestettiin vuosittain vain vähän naisten kilpailuja. Annelilla olisi ollut kiinnostusta myös ulkomaille, mutta silloin pyöräilypiireissä oli väheksytty hänen kansainvälisiä menestymismahdollisuuksiaan ja näin kilpailu-ura jäi vain kolmen vuoden mittaiseksi.

Pirjo ja Kirsti Pyykkönen arvokilpailujen kestomenestyjät

Ville ja Svea Pyykkösen tyttäret Pirjo ja Kirsti aloittivat oman kilpailu-uransa 1970-luvun alkupuolella. Tytöt kahmivatkin palkintokaappiinsa arvokilpailumitaleja toinen toisensa perään. Vuosien saatossa Kirsti sai niitä kasaan peräti 29 kpl ja Pirjo IK-32:n riveissä 17. Pirjo jatkoi omaa uraansa vuodesta 1984 eteenpäin vielä muutaman vuoden Porvoon Akilleksen väreissä saavuttaen myös siellä mm. maantieajon Suomen mestaruuden. Sitä ennen hänet oli jo kahdesti kruunattu Suomen mestariksi IK:n väreissä vuosina 1978 ja 1981. Pirjo saavutti omalla urallaan Pohjoismaiden mestaruuskilpailujen hopeamitalin vuonna 1977. Pirjo asui ja kilpaili useita vuosia myös Ruotsissa saavuttaen siellä ison määrän voittoja. Sisaruksista neljä vuotta nuoremman Kirstin menestys oli myös hyvää, mutta häneltä jäi uupumaan henkilökohtainen naisten Elite-luokan Suomen mestaruus. Tosin tyttöjen (N17) tempomestaruuden hän voitti jo vuonna 1973 ja myöhemmin pari kertaa joukkueajon mestaruuden. Useita vuosia oman aktiivi-uransa jälkeenkin Kirsti saavutti vielä muutamia ikänaisten mestaruuksia.

Rauni Pussi ja Heidi Miikkulainen pitivät esillä seuran värejä

Rauni Pussi (myöh. Suomela) oli kokeillut kilpapyöräilyä jo 1970-luvulla Kyröskosken Ponnessa. Muutaman välivuoden jälkeen hän palasi kilpailukentille IK-32:n riveissä ja poimi vuosina 1983–88 yhteensä parikymmentä SM-mitalia sekä viisi PM-mitalia. Rauni oli myös kahdesti mukana naisten maantieajon MM-kilpailuissa sekä piti halussaan kahteen eri otteeseen naisten 5 km:n ratapyöräilyn Suomen ennätystä. Radalla hän voitti pari Suomen mestaruutta vuonna 1987. Rauni oli tunnettu räväkästä luonteestaan, joka toisaalta toi lisää haastetta joukkuetyöskentelyyn. Rauni ajoi kolmesti perättäin maantieajon SM-kilpailuissa hopealle mestarin aina ollessa eri. Näin luultiin Raunin olevan maantiellä ns. ”ikuinen kakkonen”, mutta viimeisenä kilpailuvuotenaan Rauni kykeni ottamaan Vuokatin vaativalla radalla kauan havittelemansa maantieajon Suomen mestaruuden.

Tämä samainen kilpailu toi myös lopullisesti parrasvaloihin ”Raunin perintöprinsessan” Heidi Miikkulaisen, joka tuolloin Vuokatissa saavutti SM-pronssia. Heidi nähtiin useaan otteeseen naisten maajoukkueessa, mutta SM-kilpailuista jäi uupumaan kirkkain tähti eli henkilökohtainen naisten elite-luokan Suomen mestaruus. Kirstin tavoin Heidi saavutti mestaruuden junioritytöissä (N18 rata takaa-ajo) sekä naisten luokassa kaksi mestaruutta joukkueajossa.

Eija Lemola oli pikaluistelija, joka kesäisin kilpaili ratapyöräilyssä. Hän saavutti neljä SM-mitalia, joista yksi Suomen mestaruus naisten eräajossa vuonna 1995.

Sirpa Kouko monipuolinen ajaja

Sirpa Kouko (myöh. Ahlroos) kilpaili kymmenen vuotta. Uransa kaksi ensimmäistä kautta hän polki Ruskon Yrityksen väreissä, mutta menestysvuosinaan kuului oranssien ydinryhmään. Sirpan ensimmäinen SM-mitali antoi odottaa itseään neljä vuotta, mutta ensimmäisen saavutettuaan SM-mitaleja kertyi kuuden vuoden aikana peräti 30. Näistä kahdeksan oli henkilökohtaisia Suomen mestaruuksia ja kuusi joukkumestaruuksia. Mitalien kokonaismäärän takana oli monipuolinen ajaja, joka kykeni voittamaan kilpasiskonsa niin maantiellä, radalla kuin maastossa ja cyclocrossissakin. Sirpa oli tinkimätön ja tunnollinen harjoittelija, jonka yhdessä elämänvaiheessa urheilu meni kaiken muun edelle. Sirpan ehkä merkittävin saavutus oli vuonna 2000 voitettu naisten maantieajon Suomen mestaruus. Sirpa oli kolmesti peräkkäin (2000–2002) naisten tilastoykkönen Suomessa voitettuaan maantiecupin.

Heljä Korhonen ja Laura Lilja menestyivät juniorivuosien jälkeen Elitessäkin

Seuran 1990-luvun loppupuoliskolla ja seuraavan vuosikymmenen alussa tehty hyvä juniorityö toi uudelle vuosituhannelle monta lupaavaa naispolkijaa. Kuitenkin suurimmalta osalta menestys jäi junioritasolle. Menestyksekkäästi Elite-tasolle asti jaksoivat Heljä Korhonen, Laura Lilja ja Heini Salovaara. Heljä Korhonen onnistui voittamaan mestaruuden SM-korttelissa 2008 sekä myös SM-tempossa 2009. Maantiecupissa ensimmäinen ja toinen tila meni 2008 Heljälle ja Laura Liljalle. Sama parivaljakko otti seuraavana vuonna maantiecupin kärkisijat, mutta toisessa järjestyksessä. Heljä ja Laura olivat myös SM-paritempomestareita 2009. Heini Salovaara saavutti IK:n ajoasussa vain henkilökohtaisia himmeämpiä mitaleita ja iski kultasuoneen vasta myöhemmin siirryttyään pois IK:n riveistä.

Anna Lindström ja Riikka Pynnönen johdattivat naisemme uudelle vuosikymmenelle

Heti ensimmäisenä kilpailukautenaan 2010 Anna Lindström yllätti voittamalla mm. Suomen mestaruudet niin aika-ajossa kuin cyclocrossissakin. Tämä jäi vauhdillisesti selvästi Annan parhaimmaksi vuodeksi, vaikka hän saavutti sen jälkeen myös muita SM-mitaleita. Annan muutettua Yhdysvaltoihin hän ajoi Suomessa enää muutaman kisan. Anna kärysi doping-testissä SM-maantieajon yhteydessä 2013. Pian sen jälkeen hän joutui hengenvaaralliseen onnettomuuteen uudessa kotimaassaan eikä enää palannut kilpakentille. Riikka Pynnösen mukaantulo toi seuralle myös monta ilonhetkeä. Hänellä lyhyellä urallaan henkilökohtainen Suomen mestaruus jäi kuitenkin saavuttamatta. Joukkuekilpailuissa Riikalle sen sijaan tuli montakin Suomen mestaruutta, niin aika-ajon joukkuekilpailussa, paritempossa kuin myös radalla. Ikäurheilijoiden arvokilpailuissa Riikka voitti useita Pohjoismaiden mestaruuksia (N30). EM-kilpailuissa (N30) hän oli maantiellä ykkönen ja tempossa kolmas vuonna 2012. Sitä seuraava vuosi toi sateenkaaripaidat osoituksena Maailman mestaruuksista, niin tempossa kuin maantiellä (N30). Myöskään Merja Kivirannan panosta IK:n naispyöräilyssä ei sovi unohtaa. Hän ajoi jo 2000-luvun alussa Sirpa Ahlroosin kanssa paritempon Suomen mestariksi. Välivuosien jälkeen vuonna 2009 Merja oli SM-maantieajossa hopealla ja seuraavalla vuosikymmenellä useita kertoja SM-tempon palkintopallilla. Henkilökohtainen mestaruus jäi häneltäkin uupumaan hienosta joukkuemenestyksestä huolimatta. Emma Sten oli lahjakas nuori urheilija, mutta terveydellisistä syistä hänen uransa jäi turhan lyhyeksi. Henkilökohtaisesti hänen parhaimmiksi saavutuksikseen jäivät U23-luokan MTB XCO -mestaruus 2012 sekä naisten maantie aika-ajon SM-pronssi 2013. Mari Marttinen ajoi cyclocrossin SM-pronssia 2005 ja MTB XCO SM-pronssia 2010.

Jenni Kukkonen ja Heidi Onger palauttavat ratapyöräilyssä seuramme kultamitalitahtiin

Yli kymmeneen vuoteen ei seuramme naisajajat saavuttaneet Suomen mestaruuksia ratapyöräilyssä. Menestys ratapyöräilyssä sai kuitenkin jatkoa 2010-luvulle tultaessa. Uutena lajina 2013 mukaan tullut naisten SM-ratajoukkueajo toi hienosti esille seuramme laajan naispyöräilijäkaartin. Heti ensimmäisenä vuonna saavutettiin mestaruus ja kaksi vuotta myöhemmin samoin, mutta täysin eri joukkuekokoonpanolla. Pikaluistelutaustainen Jenni Kukkonen ei ajanut kuin vuoden IK:ssa, mutta saavutti sinä vuonna mestaruuden 500 metrillä sekä hopeamitalin SM-eräajossa. Samoihin aikoihin pyöräilyuransa aloittanut Heidi Onger keräsi ratapyöräilystä monta SM-mitalia, joista parhaimpana 2015 saavutettu linja-ajon Suomen mestaruus naisten luokassa. Jaana Hyvärinen aloitti pyöräilyuransa IK-32:n riveissä saavuttaen useita SM-mitaleita ratapyöräilyssä. Vielä kovempi vauhti ja henkilökohtainen mestaruus tulivat toki vasta myöhemmin hänen vaihdettua seuraa.

Lotta Lepistö MM-mitaleille

Vuonna 2015 seuramme naispyöräily sai aivan uuden nosteen ammattilaispyöräilijä Lotta Lepistön liityttyä joukkoomme. Lotta kilpaili pääasiassa ulkomailla, mutta kävi kotimaassa pokkaamassa maantiepyöräilyn Suomen mestaruudet niin aika-ajossa, yhteislähdössäkin kuin joukkuekilpailussakin kausina 2015 ja 2016. Vuonna 2015 Lotta saavutti ensimmäisen kansainvälisen voittonsa ja seuraavana vuonna tuli lopullinen läpimurto. Kaudella 2016 Lotta nimittäin otti naisten pääluokan MM-kilpailuissa kahdet MM-mitalit. Ensiksi oman ammattilaistallinsa Biglan kanssa tuli MM-kolmospaikka teami-joukkueajossa ja muutama päivä myöhemmin henkilökohtainen mitali maantien yhteislähdössä. Lotta kuuluu tällä hetkellä maailman kärkinaisiin ja olemme erittäin ylpeitä hänen edustaessaan kotimaassaan seuraamme.

Rosa Törmäselle ja Antonia Gröndahlille tallipaikat Keski-Eurooppaan

Samaan aikaan Lotan kanssa siirtyi IK-32:n riveihin tulevaisuudenlupaus Rosa Törmänen. Hän saavutti ensimmäisenä oranssivuotenaan kourallisen SM-mitaleita ratapyöräilystä. Seuraavana kautena oli murheita terveyden kanssa, mutta hänet valittiin silti mukaan MM-kisakoneeseen. Samaan MM-kilpailuun valittiin vielä kolmaskin IK-32:n ajaja Antonia Gröndahl, joka oli siirtynyt IK-32:n riveihin 2016 kaudeksi. Kyseisellä kaudella Antonia saavutti mm. rata takaa-ajo mestaruuden ja SM-joukkuekilpailu mestaruuden. Antonia ja Minna-Maria Kangas olivat kärkikaksikko naisten maantie cupissa 2016. Minna-Maria ja Cecilia Aintila ovat kumpikin saavuttaneet yhden henkilökohtaisen SM-mitalin naisten –luokassa. Minna Koistinen aloitti IK-32:n riveissä jo vuonna 2014. Hänen päälajinsa on triathlon, mutta on silti kahtena viimeisimpänä vuotenaan ollut hienosti mukana seuran joukkuekilpailu mestarijoukkueessa. Rosa ja Antonia ovat jo kumpikin tehneet sopimuksen ja pääsevät tulevalla kaudella koittamaan siipiensä kantavuutta Keski-Euroopan astetta kovempiin kilpailuihin. Kotimaassa ajaessaan he toki jatkavat IK-32:n riveissä. Rosan tiimi on hollantilainen WV Breda–Ladies Cycling ja Antonian belgialainen Isorex Ladies Cycling Team.

Focus Ladies -team toi naispyöräilyn maamme pyöräilykartalle

2000-luvun alussa oli Suomessa ollut naisten ammattilaisjoukkue Let’s Go, joka toimi vain vajaan vuoden. Muuten virallisesti ilmoitettuja naisten teamejä ei ole maassamme ollut ennen alkuvuodesta 2008 IK-32:n alaisuuteen perustettua Focus Ladies Teamia. Teamimme myötä kiinnostus maamme naispyöräilyä kohtaan on huimassa kasvussa. Tämän jälkeen on maassamme perustettu useita naisteamejä samalla kun naispyöräilyn arvostuksen paraneminen on ollut selvästi nähtävissä. Matka ei ole ollut helppo, mutta se on varmasti kannattanut tehdä. Focus Ladiesin yhdeksän vuotta pitkä toimintajakso loppui tämän kauden myötä. Seuran alaisuudessa nähdään jatkossa Team Toni&Toni -nimellä kulkeva naispyöräilyjoukkue, jonka edesottamuksia odotamme innolla tulevina vuosina.